UPM.FI
Artikkeli | 08/10/2019 06:00:10

Puusta ratkaisuja kestävään liikenteeseen

Uusiutuvat biopolttoaineet tarjoavat tehokkaan keinon vähentää liikenteen haitallisia kasvihuonekaasupäästöjä ilman muutoksia autoihin ja polttoaineen jakeluun. Myös vaneri tarjoaa ratkaisuja tehokkaaseen liikenteeseen.

Kestävän liikenteen vaatimukset koskettavat lähes jokaista, sillä liikenne on energian tuotannon jälkeen suurin ilmaston lämpenemistä aiheuttavien hiilidioksidipäästöjen lähde. Suomen hiilidioksidipäästöistä viidennes aiheutuu liikenteestä ja tästä 90 prosenttia tulee tieliikenteestä.

Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä. Valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategiaan sisältyvä tavoite on osa Euroopan unionin jäsenmaiden toimia Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamiseksi.

Teknologian tutkimuskeskus VTT on laskenut, että päästöjen puolittamiseen voidaan yltää, jos vuonna 2030 liikenteeseen saadaan samanaikaisesti uusiutuvia biopolttoaineita 30 prosenttia liikenteen energiakäytöstä, 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa.

Selvitystyöhön osallistuneen Nils-Olof Nylundin mukaan kotimaiset uusiutuvat biopolttoaineet ovat liikenteen ilmastotalkoissa avainasemassa.

”Sähköautojen ja biopolttoainei­den välinen vastakkainasettelu on turha, sillä aivan varmasti molem­pia tarvitaan. Merkittävä päästöjen vähennys saadaan uusiutuvilla polt­toaineilla, joiden kehityksessä Suomi on ihan kärjessä. Etulyöntiasemassa ovat niin sanotut drop-in-biopoltto­aineet, jotka eivät edellytä muutoksia polttoaineen jakelujärjestelmiin ja ajoneuvoihin”, Nylund sanoo.

Hän toimii VTT:llä vanhem­pana neuvonantajana jäätyään eläk­keelle liikenteen energiankäytön tutki­musprofessorin virasta.

Kotimaisin voimin

Suomalaiset yritykset ovat kehittä­neet edistyksellisiä biopolttoaineita, joita voidaan tuottaa jätteistä, täh­teistä ja maa- ja metsätalouden sivu­virroista. Nämä toisen sukupolven biopolttoaineet ovat aiempaa vähä­päästöisempiä, eikä niiden valmistus kilpaile ruoantuotannon kanssa.

UPM valmistaa Lappeenrannan biojalostamossaan uusiutuvaa UPM BioVerno -dieseliä ja bensiinin bio­komponentiksi soveltuvaa UPM BioVerno -naftaa mäntyöljystä, jota syntyy sellunvalmistuksen tähteenä.

Puhtaana hiilivetynä UPM BioVerno -dieselin ominaisuudet ja energiasisältö vastaavat fossiilista die­seliä, joten se on täysin yhteensopiva käytössä olevien ajoneuvojen jakelu­järjestelmien kanssa. Perinteisestä biodieselistä poiketen UPM BioVernoa voidaan käyttää seoksena tai sellai­senaan. Sen kasvihuonekaasupäästöt ovat koko tuotantoketju huomioiden parhaimmillaan 80 prosenttia pienem­mät kuin tavallisella dieselillä.

”UPM BioVerno kuuluu drop-in-polttoaineiden joukkoon. Se on koti­mainen ja täyttää kestävän kehityk­sen kriteerit eli on siinä mielessä hieno polttoaine”, kertoo Nylund.

UPM BioVerno -dieseliä on kokeiltu pääkaupunkiseudun busseissa ja työ­koneissa, ja tehdyissä testeissä sen on todettu vähentävän myös lähipääs­töjä. UPM on mukana VTT:n koordi­noimassa BioSata-hankkeessa, jossa Helsingin seudun liikenteen (HSL) bussiliikenne ja Helsingin kaupungin rakentamispalvelun Staran auto- ja työkonekalusto siirtyvät käyttämään biopolttoaineita.

Vähemmän mutta parempaa liikennettä

Suomen tavoite puolittaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöt edellyttää energiankäytön tehostamisen lisäksi toimia liikenteen vähentä­miseksi.

Myös logistiikkaa on parannettava niin, että kuorma-autot kulkisivat mahdolli­simman suuren osan ajostaan mahdol­lisimman täyteen kuormattuina. Tätä tukevat erilaiset ajojärjestely- ja logis­tiikan suunnittelujärjestelmät, mutta myös kaikki kuljetusten tehokkuutta ja sujuvuutta lisäävät ratkaisut.

Esimerkiksi UPM Plywood on kehittänyt vanerista kuljetusteolli­suuden käytettäväksi tuotteita, jotka tekevät kuorma-autojen lastauk­sesta tehokkaampaa ja mahdollis­tavat niiden kuljetuskapasiteetin kasvattamisen.

”Vanerilla on erinomainen lujuus– paino -suhde, mikä auttaa keventä­mään kalustoa, vähentämään poltto­aineen kulutusta ja lisäämään hyö­tykuormaa”, UPM Plywoodin käyt­tökohdepäällikkö Juha Patovirta kertoo.

Esimerkiksi toisen sukupolven WISA-Top Grip Evo2 auttaa kitka­pintansa ansiosta myös nopeutta­maan lastauksia ja parantamaan nii­den turvallisuutta. Tällaisilla ratkai­suilla voidaan saavuttaa huomattavia etuja erityisesti kehittyvillä markki­noilla, joissa siirtyminen kevyeen pin­noitettuun vaneriin kuorma-auto­jen lattiaratkaisuna on vasta aluillaan.

Koska hiilidioksidipäästöjen mit­taus on keskittynyt ajoneuvojen moottoreihin ja polttoaineisiin, logis­tiikan tehostamiseen ei ole samanlai­sia säätelyn tuomia kannustimia kuin autovalmistajilla. Tällä saralla kehi­tystä viekin kestävämpään suuntaan yritysten halu tehostaa toimintaansa uusia ratkaisuja kehittämällä ja kokei­lemalla.

 

Teksti: Janne Suokas