UPM.FI
  • Ajankohtaista
  • Kuinka ihmisoikeuksia valvotaan suurissa hankintaketjuissa?
Artikkeli | 01/21/2019 08:23:52

Kuinka ihmisoikeuksia valvotaan suurissa hankintaketjuissa?

YK:n järjestämä seitsemäs Business and Human Rights -foorumi keräsi marraskuun lopulla Geneveen noin 2500 hallitusten, yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajaa keskustelemaan ihmisoikeuksista. Foorumin teemana oli suuryritysten laajojen hankintaketjujen vastuullisuus.

YK hyväksyi yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet vuonna 2011. Niiden tärkeimpänä viestinä on, että kaikkien yritysten on kunnioitettava ihmisoikeuksia.

”Kun YK esitteli periaatteet vuonna 2011, huomasimme, että meidän on perehdyttävä ihmisiin kohdistuviin vaikutuksiin ja ihmisoikeusriskeihin toimintaympäristössämme entistä paremmin,” kertoo UPM:n sosiaalisen vastuun johtaja Nina Norjama.

”On selvää, ettemme voi pelkästään arvioida omaan liiketoimintaamme liittyviä riskejä. Meidän on ymmärrettävä, kuinka eri raaka-aineiden hankintaketjut kytkeytyvät toisiinsa ja miten yritysten toimet vaikuttavat työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen, ympäristöön sekä paikallisyhteisöihin. Tätä ihmisoikeuksien kunnioittaminen edellyttää meiltä”, hän lisää.

Kansallisten hallitusten vastuulla on luoda tehokasta politiikkaa ja lainsäädäntöä ihmisoikeuksien turvaksi. Huolimatta siitä, kuinka valtiot hoitavat velvoitteensa, on yritysten kunnioitettava ihmisoikeuksia joka tapauksessa.

”Jos valtiot syystä tai toisesta jättävät velvoitteensa täyttämättä, yritysten on huomioitava entistäkin tarkemmin, etteivät ne ole mukana ihmisoikeusloukkauksissa”, korosti YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet avauspuheessaan.

Kuinka arvoketjut toimivat?

Nina Norjama kertoi puheenvuorossaan, kuinka UPM arvioi ja valvoo laajojen hankintaketjujen toimintaan liittyviä ihmisoikeusriskejä.

UPM:llä on noin 25 000 toimittajaa 75 maassa, ja sen vuosittaiset hankintamenot ovat yhteensä noin 7 miljardia euroa. Norjama huomauttaa, että haastavinta on hankintaketjun kolmansiin osapuoliin liittyvien riskien kartoittaminen.

”Puunhankinnassa olemme luoneet vahvat kestävän kehityksen mukaiset menetelmät. Tiedämme tarkasti, mistä puuraaka-aine on lähtöisin. Muut raaka-aineet, kuten kemikaalit ja pigmentit ovat hankintaketjumme toinen puoli”, hän kuvailee.

”Kun arvioimme hankintaketjumme ihmisoikeusriskejä, keskitymme maariskeihin, eri raaka-aineisiin liittyviin riskiprofiileihin ja arvioimme hankintaketjun monimutkaisuutta kokonaisuutena. Pyrimme ymmärtämään, missä hankintaketjun osassa ihmisiin kohdistuu merkittävimmät vaikutukset ja keskitämme kehitystoimemme juuri tähän kohtaan,” hän selventää.

UPM:n omien auditointien ja riskiarvioiden lisäksi UPM liittyi hiljattain kemianteollisuuden käynnistämän Together for Stability (TfS) -aloitteeseen riskiarviointia tehostaakseen.

”Teemme noin 100 auditointia vuodessa, kun TfS-verkosto auditoi noin 300 toimittajaa. TfS-jäsenyyden hyöty syntyy siitä, että jäsenten tekemien auditointien tulokset ovat koko verkoston käytettävissä. Olemme jo löytäneet muutaman toimittajamme TfS- jäsenten listalta, joten hyödymme suoraan verkoston resursseista,” hän huomauttaa.

”Myös toimittajat hyötyvät menettelystä, sillä he voivat jakaa yhden arvioinnin ja auditoinnin tuloksen kaikille verkoston jäsenille samanaikaisesti.”

Vipuvoimaa yrityksiltä

Yritykset käyttävät yhä enemmän vaikutusvaltaansa, jotta heidän liikekumppaninsa noudattavat ihmisoikeuksia. Muutoksen suurimpana ajurina on, että yritykset ymmärtävät ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen periaatteiden noudattamisen olevan hyödyllistä niiden liiketoiminnan kannalta.

”Kun yritykset keskittyvät työturvallisuuden parantamiseen ja noudattavat säännöllisiä työaikoja, niin tapaturmat ja työperäisten sairauksien aiheuttamat poissaolot laskevat, mikä puolestaan parantaa yritysten kannattavuutta,” Norjama pohtii.

Lainsäätäjien lisäksi myös sijoittajat ja muut sidosryhmät ovat terävöittäneet vaatimuksiaan yrityksille. ”Olen esimerkiksi täällä YK:n foorumilla havainnut, että sidosryhmät seuraavat ja osallistuvat keskusteluihin intensiivisesti,” hän sanoo.

YK:n ihmisoikeusneuvosto perusti foorumin edistämään osapuolten välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Foorumi kerää yhteen globaalisti merkittävimmät toimijat.

Ensimmäistä kertaa noin kolmannes foorumin osallistujista oli yritysten edustajia.

”Meillä esimerkiksi oli foorumin aikana ylimääräinen YK:n Global Compact -tapaaminen, koska suuri osa jäsenistämme oli jo paikalla. Mielestäni tämä osoittaa, että yritykset kiinnittävät aiempaa enemmän huomiota ihmisoikeuksiin ja huolellisuusvelvoitteen toteutumiseen, joilla ehkäistään ihmisiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia,” vahvistaa Norjama.

Vesa Puoskari