UPM.FI
  • Ajankohtaista
  • 10-vuotias pilotointilaitos UPM BrDC tarjoaa tilaa unelmille
Artikkeli | 01/23/2019 10:22:58

10-vuotias pilotointilaitos UPM BrDC tarjoaa tilaa unelmille

Havuntuoksuinen mysteerin verho on kietoutunut UPM BrDC:n (UPM Biorefinery Development Center) eli UPM biojalostamokehityskeskuksen ympärille. Kaukaan tehdasintegraatin alueella Lappeenrannassa sijaitsevan pilotointikeskuksen tarkka sijainti on edelleen tuntematon jopa osalle tehdasalueen sadoista omista työntekijöistä. Selitys löytyy syntyhistoriasta: pilotointilaitoksen kehitystaival kulkee käsi kädessä mäntyöljystä valmistettavan UPM Bioverno -dieselin, alkuunsa huippusalaisen, kehitystyön kanssa. Kymmenen toimintavuotensa aikana pilotointilaitos on lujittanut asemansa oleellisena innovaatiotoiminnan vauhdittajana. Parhaillaan se on avainroolissa raivaamassa yhtiölle jalansijaa kemianteollisuudessa.

BrDC toimii osana UPM Pohjois-Euroopan Tutkimuskeskusta (Lappeenrannan tutkimuskeskus), jossa työskentelee noin 150 henkilöä. Pilotteja tekee 16 hengen sinnikäs, kekseliäs ja omistautunut, enimmäkseen operaattoritaustainen tiimi, päällikkönään Timo Westerholm. Westerholmin työnkuvaan kuuluvat esimiestehtävät mukanaan vastuu turvallisuudesta, projektien hallinnasta sekä tulevaisuuden linjaukset.

”Puu taipuu moneksi, sen on saanut huomata. Me olemme BrDC:ssä tämän alan tiedon absoluuttisella huipulla, käytännössä testaamassa aivan uusimpia tuotteita ja sovelluksia. Tämä tekee työstä äärimmäisen mielenkiintoista. Se mikä takaa menestyksemme on hyvä henkilökunta. Täältä ei ole montaa henkilöä pois lähtenyt kymmenen vuoden aikana ja se kertoo paljon”, sanoo Westerholm.

Timo-Westerholm.-jpg.jpgTimo Westerholm pitää huolen siitä, että homma toimii UPM biojalostamokehityskeskuksessa Lappeenrannassa! Hän esimerkiksi huolehtii turvallisista työtavoista ja auttaa tehtävien priorisoinnissa.

Putkia, venttiileitä ja pumppuja

BrDC on Lappeenrannan tutkimuskeskuksesta, tutuille Tutkari, erillinen, noin 1000 neliömetrin suuruinen rakennus, jonka sisällä on jatkuvasti käynnissä vaihteleva määrä koeajoja. Osa kokeista pyörii itsenäisesti, osa vaatii onnistuakseen jatkuvaa vahtimista ja valppautta sekä fyysistä työtä. Tiloissa työskennellään paljon kemikaalien sekä kaasujen kanssa, joten työturvallisuuteen kiinnitetään tarkasti huomiota.

”Meillä on erittäin laaja valikoima erilaisia laitteita, joista rakennetaan aina tapauskohtaisesti mitä halutaan. Biopolttoaineiden kohdalla laitteet ovat erilaisia reaktoreita – käytännössä paljon putkia, venttiileitä ja pumppuja. Sitten on välineistöä keittomenetelmien testaukseen sekä neste-kiintoaineen erotukseen: keitämme erilaisia puupohjaisia liimoja koeajoihin, ja tietysti sellua”, Westerholm kuvailee.

Toimeksiannot tulevat pääasiassa tutkijoilta. Aloituspalavereissa käydään läpi kokeiden turvallisuus sekä käytännön toteutus. BrDC:n osaaminen on ratkaisevaa laitevalintoja tehtäessä. Toimeksiannoista noin puolet tehdään biokemikaaleille, biopolttoaineet ja sellu jakavat tasaisesti toisen puolikkaan työkuormasta. Yksittäisiä toimeksiantoja tulee toki muualtakin UPM:stä. Omat tutkimuslaitokset yhtiöllä on myös Saksassa ja Kiinassa, mutta niillä ei ole pilottilaitoksia.

”Usein ehdotus koeajon laitteista ja menetelmistä tulee meiltä. Löytyy niitäkin tutkijoita, jotka tuntevat laitteistomme niin hyvin, että pystyvät määrittelemään tutkimuksen kulun alusta loppuun. Operaattori ei meillä saa menettää toivoaan, jos ajo ei heti ensimmäisellä tai toisella kerralla onnistu. Ajon saattaa joutua tekemään kymmenenkin kertaa. Kun koe ei onnistu, se on tulos, jota hyödynnetään seuraavassa pilotissa”, kertoo Westerholm.

Hyvät välineet eivät auta, jos ei tiedä mitä mitata

Kalleimmista BrDC:n testilaitteista on maksettu seitsennumeroisia summia. Hinta ei kuitenkaan määritä käyttöarvoa.  Arvokkainta on työntekijöiden kasvava ammattitaito. UPM Biofuelsin tuotantojohtaja Jaakko Nousiainen on ollut osa BrDC:n tarinaa siitä lähtien, kun työntekijöitä oli kolme, työpaikkana kontti ja projektina kuusenoksien liotus.

Jaakko-Nousiainen.jpgNykyään UPM Biofuelsin tuotantojohtajana toimiva Jaakko Nousiainen on ollut osa BrDC:n tarinaa siitä lähtien, kun työntekijöitä oli kolme, työpaikkana kontti ja projektina kuusenoksien liotus.

”Paras koelaite on yksinkertainen, vankkatekoinen ja toistettavia tuloksia tuottava luotettava vehje. Siihen ei välttämättä tarvitse upottaa miljoonia euroja rahaa. Arvo tulee siitä, että ilmiöt saadaan otettua kiinni sopivilla mittauksilla ja automaatiolla.  Olennaista on ymmärtää mikä se ilmiö on, mikä halutaan saada kiinni. Miten se käännetään prosessiksi? Miten sitä on paras tutkia? Tämä on osaavan henkilökunnan näpeissä”, Nousiainen kuvailee.

Esimerkiksi UPM BioVernon investointipäätöksen tueksi tehty data saatiin aikaan pienen mittakaavan laitteistolla, jota käytettiin innovatiivisella tavalla. ”Konseptikehitys tehtiin reaktorilla, jonka halkaisija oli kahden sentin luokkaa. Kaupallisen mittakaavan reaktoreissa ollaan yli 2 metrin halkaisijoissa. Omaleimaista toiminnalle oli alusta lähtien se, että operaattorit hoitivat homman todella itsenäisesti ja oma-aloitteisesti. Tekemisen meininki, onnistumisen halu ja uteliaisuus leimasivat työtä ja tämä pätee edelleen”, kuvailee Nousiainen.

upm-pilodist2.jpgHyvätkään testilaitteistot eivät anna luotettavia tuloksia, jos testaaja ei ymmärrä, mistä ilmiöstä testissä halutaan saada kiinni.

Oma laitos pitää osaamisen talossa

Meri Ventola vastaa UPM Biochemicalseilla prosessien ja teknologian suunnittelu- ja kehitystyöstä. BrDC:ssä tehtävät koeajot tukevat Ventolaa ja hänen tiimiään oikeiden, perusteltujen valintojen tekemisessä.

”Testaamme muun muassa erilaisia teknologioita ja valmistamme materiaalia applikaatiokehitykseen. Teemme toki koeajoja myös ulkopuolisissa pilotti- ja demolaitoksissa strategiamme mukaisesti. Oma infra tarjoaa kuitenkin lyömättömiä etuja, joista merkittävin on oman osaamisen kasvattaminen tekemällä itse. Henkilöstön osaaminen ja peräänantamaton sinnikäs yhdessä kehittäminen tuo arvioihimme laajaa näkemystä ja objektiivisuutta, joka parhaimmillaan luo uusia kustannustehokkaita ratkaisuja ja nopeuttaa päätöksentekoa.  Kenties kaikkein merkittävintä on, että osaaminen tarjoaa pohjan, josta voi ponnistaa jälleen uusille alueille”, Ventola kuvailee.

Meri-Ventola.jpgUPM Biochemicalseilla työskentelevä Meri Ventola vastaa prosessien ja teknologian suunnittelu- ja kehitystyöstä. Ventolalle BrDC on hieno esimerkki rohkeasta johtamisesta.

Oma pilotointilaitos auttaa vauhdilla kehittyvää yhtiötä erehtymään, ja siten myös onnistumaan nopeammin. Se myös antaa enemmän mahdollisuuksia luoda tutkimuksen sivupoluista reittejä kohti menestyksekästä liiketoimintaa.

”Meillä pitää olla halu ja kyky unelmoida, ja paikka missä unelmia voidaan tavoitella. Meidän pitää kyetä epäonnistumaan, usein ja aikaisin. Jos meillä ei ole kykyä, halua ja tiloja unelmoida, niin muutokset tulevat pakottamalla. Tuloksia tehdään UPM:ssä yhdessä ja se vaatii ihan kaikilta kykyä uudistua rohkeasti. BrDC:n tekeminen sijoittuu näiden arvojen ytimeen”, summaa Nousiainen.

BrDC:n menestystarina on inspiroiva esimerkki hyvästä päätöksenteosta. ”Se on hieno tarina rohkeudesta, myös yrityksen johtoa ajatellen. On uskallettu investoida BrDC:n tuottamaan tietoon tukeutuen. Varsinkin, kun katsomme kuinka hyviin tuloksiin, olemme päässeet. Lappeenrannan laitoksen konkreettinen tuki on upea juttu jo nyt ja UPM:n kehityksen kannalta”, sanoo Meri Ventola.

Saara Töyssy

Pääkuva:  BrDC-tiimin jokaisena työpäivänä kasvava ammattitaito on yksi arvokkaimmista asioista pilottilaitoksessa. Vaihtuvuus on tiimissä ollut pientä. Operaattoreiden työ on oma-aloitteista ja itsenäistä.