Metsäasiantuntija Jari Peltonen hoitaa pääasiallisesti yhtiön omia metsiä asemapaikkanaan Keuruu Keski-Suomessa. Koska UPM:n metsät ovat olleet FSC®-sertifioituja jo usean vuoden ajan, Peltonen on ehtinyt kerryttää käytännön osaamista siitä, miten tehdään vaatimukset täyttävä leimikko.
”Se ei aina ole ihan yksinkertaista, mutta toisaalta leimikkoa suunnitellessa ymmärtää oikeasti sen eron, miksi maailmalla vaaditaan juuri FSC-sertifiointia: siinä otetaan luontoarvot huomioon PEFCTM-standardia laajemmin ja monipuolisemmin”, Peltonen sanoo.
Kartalta maastoon
Leimikon tekeminen alkaa siitä, että otetaan metsäsuunnitelma esille ja päätetään sen perusteella sopiva kohde. Kartalta voi jo hahmottaa FSC-sertifioinnin takia erityisesti huomioitavat asiat. Jos leimikolla on pienvesiä, tarvitaan suojakaistat, ja mikäli näkyy soita, niiden tila pitää tarkistaa.
Pääosa leimikon suunnittelusta tapahtuu maastossa. Siellä leimikon suunnittelija tarkistaa tietojen ajantasaisuuden, tarkentaa kuviorajoja ja erottelee käsiteltävät kohteet säästettävistä. Työssä tarvitaan sekä metsän että standardin hyvää tuntemusta, sillä rajanveto ei aina ole kovin mutkatonta.
”Meillä Suomenselän alueella merkityksellisimpiä ovat luonnontilaisen kaltaiset ja luonnontilaiset suot, jotka pitää rajata toimenpiteiden ulkopuolelle. Välillä siinä saa asiantuntijakin katsella aika tarkkaan, missä se luonnontilaisuuden raja todella kulkee”, Peltonen naurahtaa.
FSC-metsän leimikolla rajataan käsittelyn ulkopuolelle myös muun muassa runsaslahopuustoiset metsäkuviot, lahopuustoiset ja kosteat lehdot, tulvametsät, kuusivaltaiset supat sekä kitu- ja joutomaat.
Hyödyt näkyvät tulevina vuosina
FSC-standardi määrittää tarkasti, mitä metsässä voi tehdä, mutta jättää Peltosen mukaan myös vaihtoehtoja, jotka sopivat yleensä hyvin yhteen käytännön töiden kanssa. Esimerkiksi säästöpuita pitää jättää keskimäärin vähintään 10 kappaletta hehtaaria kohti, mutta taitava suunnittelija voi valita niille tarkoituksenmukaisen paikan.
Säästöpuuryhmä on hyvä sijoittaa vesistön suojakaistan tai säästettävän lahopuukuvion yhteyteen”, Peltonen vinkkaa.
Kun suunnittelija palaa maastosta, leimikko on puukauppaa vaille valmis. Urakoitsija saa tarkat työohjeet, jotta suunnitelma saa myös standardin mukaisen toteutuksen.
Metsänomistajalle FSC-sertifiointi voi merkitä parempaa tuottoa. Ympäristöhyödyt näkyvät toimenpiteiden jälkeen tulevina vuosina muun muassa metsän monimuotoisuutena ja vesistöjen tilan kohentumisena.
UPM:n omistamista metsistä noin 400 000 hehtaaria on FSC-sertifioitu. Yksityismetsänomistajat voivat liittyä UPM:n sertifiointiryhmään. Tähän ryhmään kuuluu jo yli 120 000 hehtaaria suomalaismetsää (FSC C 109750).
Kuva: Ari Mäkelä
Päivi Stenroos
