Kekkilä Group on puutarha-alan johtava kasvualusta-, lannoite- ja katetuotteiden valmistaja Pohjoismaissa. Yhtiön tuotteet on tarkoitettu harrastaja- ja ammattiviljelijöille sekä viherrakentamiseen.
”Yksi liiketoimintamme alueista on viherrakennuskasvualustat, kuten esimerkiksi puistojen ja nurmikkoalueiden rakentamiseen käytettävän mullan valmistaminen. Käytämme kuorihiekkaa raaka-aineena tämän tyyppisissä tuotteissa”, kertoo Kekkilän tuotekehityspäällikkö Pekka Järvenpää.
Kuorihiekkaa syntyy sellun- ja paperinvalmistuksen sivuvirtana. Tehtaalle tulevat puut kuoritaan kuorimarummussa, ja prosessista syntyvä kuorihiekka erotellaan saostuskuljettimella. Raaka-aine on hienojakoista puunkuorta, joka sisältää myös puun mukana tullutta maa-ainesta ja hiekkaa.
Mullan säänkesto kohenee
Viherkasvualustojen perusraaka-aineena on hiekka ja pitkälle maatunut turve. Kuorihiekan osuus tuotteessa on suhteellisen pieni, mutta turvetta helpommin hajoavana raaka-aineena kompostoitu kuori lisää mullan mikrobistoa ja laajentaa biodiversiteettiä.
”Hyvässä maaperässä on aina runsaasti sieniä, bakteereja ja selkärangattomia eliöitä, jotka saavat ravintoa kuoresta. Runsas maaperän mikrobisto puolestaan parantaa kasvualustan toimivuutta ja säänkestävyyttä”, sanoo Järvenpää.
Kymin tehdas on toimittanut kuorihiekkaa Kekkilälle kesästä 2014 lähtien. Järvenpään mukaan tehdas on hyvä yhteistyökumppani, sillä raaka-aineen tarve on jatkuvaa.
”Uskon, että pystymme hyödyntämään kaiken Kymin tehtaalta syntyvän kuorihiekan raaka-aineenamme, sillä valmistamme viherrakennusmultia Suomessa satojatuhansia tonneja vuodessa. Vaikka kasvualustojen käyttö on sesonkiluonteista, teemme tuotteita myös varastoon”, Järvenpää lisää.
Sivuvirrat hyötykäyttöön
UPM:n yhteistyö Kekkilän kanssa alkoi jätehuollon yhteistyökumppanin Lassila & Tikanojan aloitteesta. Kumppanuudesta hyötyvät molemmat osapuolet, sillä UPM:n tavoitteena on kierrättää tehtaiden tuotannosta tulevat sivuvirrat mahdollisimman tehokkaasti. Aikaisemmin kuorihiekka päätyi jätteeksi kaatopaikalle.
”Kuorihiekan lisäksi myös kaikki tehtaan voimalaitoksen tuottama tuhka saatiin hyötykäyttöön viime vuonna. Jäteveden puhdistamon lietteet poltetaan energiaksi, ja satunnaisesti syntyvää kalkkijätettä on viety lannoiteyrittäjille”, vahvistaa Kymin tehtaan ympäristöteknikko Teija Ahola.
”Selluntuotannosta jätteeksi jäävälle soodasakalle ei ole vielä sopivaa käyttökohdetta löydetty”, hän huomauttaa.
