Vanerisiivet pyörittävät voimaa tuulesta
Vaneri on monimuotoinen materiaali, jonka käytölle vain mielikuvitus asettaa rajat.
Voisiko energia enää vihreämmäksi muuttua, kun tuulivoimalan siivet on tehty puusta? UPM:n WISA-vanerista valmistetut siivet pyörivät tuulivoimaloissa muun muassa Yhdysvalloissa. Ja lisää on tulossa, sillä Jyväskylässä starttasi vastikään uusi komponenttilinja juuri tätä loppukäyttökohdetta varten.
”Tuulivoimala on vähän samankaltainen extreme-käyttökohde kuin nestemäistä maakaasua kuljettavien LNG-alusten eristebokseissa käytettävä vaneri”, luonnehtii Business Manager Jari Kosonen UPM:n vaneriliiketoiminnasta.
Yksi siipi on 2 000 palan palapeli
Maailmanlaajuisessa tuulivoimalabisneksessä vaneriset siivet ovat vielä harvinaisia. Tuulivoimalan siivet valmistetaan tavallisimmin esikäsitellystä lasikuidusta, eikä vanerisiipiä Kososen tietojen mukaan valmista tällä hetkellä kukaan muu.
Vaneri on tuulivoimalan siiven kantava osa. Yksi 40 metrin pituinen siipi koostuu lähes 2 000 vanerikomponentista, joihin kuuluu noin 100 erimuotoista osaa. Osien pituus vaihtelee 10–15 sentistä aina 3,6 metriin asti. Siipi kootaan valmiiksi asiakkaan tehtaalla latomalla vaneriosat siivenmuotoiseen muottiin tarkoin määrätyssä järjestyksessä. Vaikka osien määrä kuulostaa valtavalta, yhteen siipeen menee vain alle kuusi kuutiota vaneria.
”Asiakkaamme on maailman johtavia tuulivoimaloiden valmistajia lähes 30 % markkinaosuudellaan. Iso yritys on mielellään tekemisissä toisen ison toimijan kanssa. Asiakkaallemme "puusiipi" on strateginen valinta ja vaihtoehtoinen raaka-aine. Vaneri on siiven materiaalina edullisempaa kuin lasikuitu, mutta toisaalta vanerisiipien valmistus on kalliimpaa”, Kosonen toteaa.
Vaneri on kevyttä ja lujaa, eikä se elä
UPM:n vanerikomponentteja käytetään teholtaan 1,65 MW:n tuulivoimaloissa. Tämän kokoinen tuulivoimala tuottaa sähköt noin 30 kerrostaloon. Tällaisia tuulivoimaloita rakennetaan sisämaahan.
Tuulivoimalat joutuvat kestämään monenlaisia olosuhteita; niitä pyörii niin jäätiköillä, vuoristoissa kuin hiekka-aavikoillakin. Kososen mukaan koivuvanerin parhaat ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa rankoissa olosuhteissa. ”Koivuvaneri ei elä, se on kevyttä ja toisaalta painoonsa nähden erittäin lujaa. Yksikään vanerisiipi ei ole vanerista johtuvista syistä tähän mennessä rikkoutunut.”
Siipikomponentit valmistetaan UPM:n tehtailla Lahdessa ja nyt myös Jyväskylässä, jossa avattiin uusi linja marraskuussa 2008. ”Tuulivoiman kasvunäkymät ovat huikeat, siksi haluamme olla tässä bisneksessä mukana”, Kosonen sanoo.
Ilmastonmuutos on siivittänyt päästöttömän tuulivoiman kysynnän hurjaan kasvuun. Vuosina 2000–2006 tuulivoiman tuotanto maailmassa nelinkertaistui, ja sen osuus maailman sähköntuotannosta on nyt 1,3 %. Kasvun uskotaan jatkuvan noin 20 %:n vuosivauhdilla. Euroopassa tuulivoimalla tuotettiin vuonna 2007 noin 3 % sähköstä. Suuria tuulivoiman tuottajamaita ovat Saksa, Yhdysvallat ja Espanja.
teksti: Tuovi Similä