Aarnikotkan tarina

Taruolento saapuu pohjolaan

Aarnikotka tunnetaan monessa kulttuurissa tarueläimenä, joka on puoliksi kotka ja puoliksi leijona. Legendoissa ja tarinoissa peto vartioi kuninkaiden kultaa ja mittaamattoman arvokkaita aarteita. Pohjolan oloihin siirrettynä aarnikotka vartioi metsän vihreää kultaa.

Aarnikotkalla on vastineensa myös suomalaisessa kansantarustossa, jossa se on saanut nimekseen vaakalintu. Vanhassa suomen kielessä sana aarni on tarkoittanut muun muassa haltijaa, jonka on uskottu makaavan maahan kätkettyjen aarteiden päällä. Vaakalintu sen sijaan on ollut tietäjän tai velhon apurina toimiva valtava lintu.

Legendasta yritysmaailmaan

Nykyisen UPM-Kymmenen kantayhtiöihin kuulunut Kymiyhtiö eli Kymmene Aktiebolag järjesti 1800-luvun lopulla kilpailun, jossa taiteilijoiden tuli luoda yhtiölle uusi ja tunnistettava tunnus Venäjän kauppaa varten. Kuten nyt tiedämme, Hugo Simbergin aarnikotkapiirros valittiin voittajaksi ja yritys osti sen käyttöönsä 1899. 

Hugo Gerhard Simberg (1873-1917) oli lahjakas suomalainen taidemaalari ja graafikko, joka on yksi Suomen taidehistorian tunnetuimpia henkilöitä. Simberg tunnetaan synkästä tyylistään sekä makaabereista ja yliluonnollisista teemoista. Hänen kuuluisin teoksensa on Haavoittunut enkeli (1903). Suomalaiskansallisen taiteen uranuurtaja, kuvataiteilja Akseli Gallen-Kallela toimi Simbergin opettajana ja kannusti häntä jatkamaan symbolistista tyyliään.

Vuosien saatossa aarnikotka on muuttunut vakaasti yrityksemme mukana. Siitä on tullut tunnistettava, ikoninen UPM:n symboli - tae tuotteidemme vastuullisuudesta ja korkeasta laadusta. Aarnikotka-tunnusta ei ole käytetty ainoastaan UPM:n mainos-, markkinointi- ja viestintämateriaaleissa, vaan sitä on käytetty runsaasti myös taide- ja koriste-elementtinä. Tunnus on hakattu graniittiin, etsattu lasiin ja kaiverrettu puuhun sekä kirjailtu ryijyihin ja kuvakudoksiin.