vesijalanjälki
Page Content
UPM tekee yhteistyötä Water Footprint Network -verkoston kanssa. Vuonna 2009 UPM aloitti vesijalanjälkitutkimuksen Nordland Papier -tehtaallaan Saksassa.
PAPERIN VESIJALANJÄLKI
Vesijalanjälki kartoittaa paperin valmistukseen käytetyn veden määrän läpi koko tuotantoketjun.
UPM:n pilottitutkimuksen tulokset osoittavat, että kasvaviin puihin sitoutunut vesi edustaa valtaosaa paperin vesijalanjäljestä. Yhteen A4-arkkiin tarvittavan veden määrästä suurin osa kuluu metsässä osana luontaista veden kiertoa.
Water Footprint Network -verkoston johtajan Ruth Mathewsin mukaan UPM:n pilottitutkimus on osoittanut, että jos metsiä hoidetaan kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti, paperituotteiden vaikutus vesivaroihin on hyvin vähäinen.
Vesijalanjälki jakaa vedenkulutuksen kolmeen erilaiseen veteen: vihreään, siniseen ja harmaaseen. Vihreä vesi edustaa veden luontaista kiertokulkua, eli vettä joka haihtuu puista. Sininen vesi kuvaa jokia, järviä ja pohjavettä. Harmaa vesi kuvaa sitä veden määrää, joka tarvitaan laimentamaan puhdistettu jätevesi vastaanottavan vesistön taustakuormituksen tasolle.
Pilottitutkimuksen mukaan 60 prosenttia paperin vesijalanjäljestä on vihreää, yksi prosentti sinistä ja 39 prosenttia harmaata vettä. Noin 99 prosenttia vesijalanjäljestä syntyy toimitusketjussa ja yksi prosentti tehtaan tuotannossa.
Vesijalanjälki-käsite
Vesijalanjälki-käsitteen käyttöönottoa edistää kansainvälinen Water Footprint Network (WFN) -järjestö. WFN:n tavoitteena on tukea kestävää, oikeudenmukaista ja tehokasta puhtaan veden käyttöä maailmanlaajuisesti.
Yrityksen vesijalanjälki määritetään laskemalla, kuinka paljon puhdasta vettä tarvitaan tavaroiden ja palvelujen suoraan ja epäsuoraan tuottamiseen ja käyttämiseen. Yrityksen vesijalanjälki sisältää kaksi osaa: tuottajan tuotannossa tai tukitoiminnoissa käytetty vesi ja tuottajan toimitusketjussa käytetty vesi.