UPM omistaa yhteensä 1,2 miljoonaa hehtaaria metsää Suomessa, Isossa-Britanniassa, Uruguayssa ja Yhdysvalloissa. Kaikki UPM:n omat metsät on sertifioitu ja niille on laadittu kestävän kehityksen periaatteisiin perustuvat metsänhoitosuunnitelmat yhteistyössä useiden sidosryhmien kanssa.
Lisäksi UPM hoitaa yksityismetsiä Suomessa, Isossa-Britanniassa ja Uruguayssa.
Valtaosa UPM:n metsistä on puulajisuhteiltaan sekametsiä. Metsät Suomessa ovat boreaalisen vyöhykkeen ja Yhdysvalloissa pohjoisen lauhkean vyöhykkeen talousmetsiä. Molemmilla alueilla kasvatetaan lähes pelkästään kotoperäisiä puulajeja. Metsät Isossa-Britanniassa ovat pääosin vierasperäistä sitkankuusta kasvavia puuviljelyksiä ja Uruguayssa vierasperäisiä eukalyptusviljelmiä.
METSÄASIANTUNTIJAMME OVAT HARJAANTUNEET YLLÄPITÄMÄÄN JA LISÄÄMÄÄN MONIMUOTOISUUTTA
UPM:n metsien hoitajat varmistavat, että yhtiön metsiä hoidetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.
UPM:n henkilöstö, yrittäjät ja puuntoimittajat ovat hyvin ammattitaitoisia ja asiantuntevia esimerkiksi metsäsuunnittelussa, maan ja vesien suojelussa, monimuotoisuuden turvaamisessa, maisemanhoidossa, luonnon hoidossa, kulttuuriperintö- ja arkeologisten kohteiden hoidossa eri maissa ja olosuhteissa.
Suomessa UPM:n omat metsätyöntekijät ja valtaosa puunkorjuun alihankkijoista on suorittanut Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion vuodesta 1996 lähtien järjestämän metsäalan luonnonhoitotutkinnon.
Isossa-Britanniassa järjestettiin vuonna 2011 yhteistyössä paikallisten ympäristöviranomaisten kanssa kaksi koulutustapahtumaa, joissa käsiteltiin hakkuutoimien vaikutuksia eroosioon.
Koulutus on jatkuva prosessi, jolla pyritään vastaamaan uusiin tarpeisiin, kuten FSC-sertifiointiin Suomessa vuonna 2011. Koko metsähenkilöstömme perehdytettiin uuden FSC-standardin vaatimuksiin.
UPM ON MUKANA WWF:N UUDEN SUKUPOLVEN PUUVILJELMÄT -HANKKEESSA
UPM:llä on käytössä maailmanlaajuiset kestävän plantaasimetsätalouden ohjeet sekä kansalliset ohjeet niiden soveltamiseen Isossa-Britanniassa ja Uruguayssa.
UPM toimii jäsenenä WWF:n Uuden sukupolven puuviljelmät -hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää puuviljelmien suunnittelun ja hoidon parhaita käytäntöjä. Esimerkit UPM:n Ison-Britannian ja Uruguayn viljelmiltä ovat osoitus puuviljelmistä, jotka ylläpitävät elinympäristöjen eheyttä, korkeita suojeluarvoja sekä edistävät taloudellista kasvua ja työllisyyttä. WWF:n hankkeen käynnissä oleva toinen vaihe keskittyy luonnon monimuotoisuuteen, biomassaan ja hiileen.
UPM:N METSÄNHOIDON JA PUUNHANKINNAN SÄÄNNÖT OHJAAVAT PÄIVITTÄISIÄ TOIMIA
UPM harjoittaa kestävää metsätaloutta soveltamalla yleisiä kansainvälisiä menettelytapoja ja kehittämällä yhtiön omia kestävän metsätalouden käytäntöjä ja välineitä.
Yhtiön kansainvälisiä metsätaloustoimia ohjaavat Metsänhoidon ja puunhankinnan säännöt sekä puolueettoman kolmannen osapuolen varmentamat hallintajärjestelmät.
Metsäsertifiointi, ympäristöjärjestelmä (ISO 14001), metsäsuunnitelmat, nykyaikainen paikkatietojärjestelmä (GIS) ja parhaat metsätalouskäytännöt ovat UPM:n kestävän metsätalouden avaintyökaluja.
UPM ON SITOUTUNUT HOITAMAAN METSIÄ KESTÄVÄSTI TULEVILLE SUKUPOLVILLE
UPM on sitoutunut kestävään metsätalouteen ja metsien käsittelymenetelmiin, jotka perustuvat kansainvälisesti hyväksyttyihin kestävän metsätalouden periaatteisiin.
Vuonna 1992 Rio de Janeirossa järjestetyn Yhdistyneiden kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssin (UNCED) julkilausuman mukaan "Metsämaata ja metsävaroja pitää hoitaa kestävästi täyttäen sekä nykyisen että tulevien sukupolvien sosiaaliset, taloudelliset, ekologiset, kulttuuriset ja henkiset tarpeet".
Metsät kattavat erilaisia ekologisia vyöhykkeitä: boreaaliset metsät Kanadassa, Suomessa ja Venäjällä eroavat trooppisista metsistä Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Tästä syystä Rion julkilausumaa seurasi useita kansainvälisiä prosesseja, joissa määriteltiin kestävän metsätalouden periaatteet paikallisten olosuhteiden ja osallistuvien sidosryhmien mukaan.
Euroopassa metsäasioista vastaavat ministerit kokoontuivat Helsingissä vuonna 1993 ja sopivat kestävän metsätalouden eurooppalaisista arviointiperusteista ja mittareista. Kestävän metsätalouden kehittäminen on jatkunut myöhemmissä ministerikokouksissa Lissabonissa 1998, Wienissä 2003, Varsovassa 2007 ja Oslossa 2011. Euroopan metsien tilaa koskeva sovittujen arviointiperusteiden ja mittarien mukainen raportti on saatavana täältä.